Risteily oli. Ja risteily meni. Tapasin ihania ihmisiä. Ihan älyttömän mukavia uusia (ja tosi nuoria) tyyppejä, joiden kanssa humpattiin ja pelattiin ja hengailtiin ja leikittiin tietty taas miljoonat Sutsisatsisatsaat. Ja tapasin kadonneen kaksoseni Maxin, joka osasi lopettaa lauseeni ja jonka seurassa sanoin asioita, joita en oo tainnut koskaan ennen sanoa ääneen.
Tapasin namusetäpoken (tää kuulostaa pahemmalta kuin oikeasti on :D). Tapasin myös todella raivostuttavia luolamiehiä, jotka renkuttivat Tommi Läntistä yötä päivää. Kaikenlaista porukkaa siinä lappasi. Goom on siitä hieno paikka, että voi kulkea hytistä hyttiin ja tehdä uusia tuttavuuksia.
Dumppasin kyllä myös yhden söpön pojan Egotripin takia. Mutta se kannatti, koska Egotrippi oli niin paras ja Mikki on aika ihana. Mä olen epäillyt tätä ennenkin ja se on vähän vahvistunut tässä Kuorosodan aikana ja nyt se on ihan täysin päivänselvää: I so love him :)
Elämä oli pari päivää taas niin hyvää, niin huoletonta. Ensin vanhempien kanssa hengailua vloppuna ja sitten riekkumista Goomilla. Nyt ollaan taas arjessa, eikä sekään oikeastaan niin huonoa ole. Oppari on tosiaan sillä loppusuoralla eli tarkastuksessa. Töihinkin ehti tulla jo oikein ikävä. Kaikki on niinkuin semi-hyvin nyt.
No comments:
Post a Comment